tukkinut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tukkinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä tukkia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tukkinut | tukkineet |
| genetiivi | tukkineen | tukkineiden tukkineitten |
| partitiivi | tukkinutta | tukkineita |
| akkusatiivi | tukkinut; tukkineen | tukkineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tukkineessa | tukkineissa |
| elatiivi | tukkineesta | tukkineista |
| illatiivi | tukkineeseen | tukkineisiin tukkineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tukkineella | tukkineilla |
| ablatiivi | tukkineelta | tukkineilta |
| allatiivi | tukkineelle | tukkineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tukkineena | tukkineina |
| translatiivi | tukkineeksi | tukkineiksi |
| abessiivi | tukkineetta | tukkineitta |
| instruktiivi | – | tukkinein |
| komitatiivi | – | tukkineine |