tukkia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tukkia
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta tukki
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta tukka
Verbi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ukːiɑˣ/
- tavutus: tuk‧ki‧a
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: tuke, tukos
- verbit: tukkeutua, tukkiintua
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tukkia Kielitoimiston sanakirjassa