tukkiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tukkiminen (38)
- teonnimi verbistä tukkia
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tukkiminen | tukkimiset |
| genetiivi | tukkimisen | tukkimisten tukkimisien |
| partitiivi | tukkimista | tukkimisia |
| akkusatiivi | tukkiminen; tukkimisen |
tukkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tukkimisessa | tukkimisissa |
| elatiivi | tukkimisesta | tukkimisista |
| illatiivi | tukkimiseen | tukkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tukkimisella | tukkimisilla |
| ablatiivi | tukkimiselta | tukkimisilta |
| allatiivi | tukkimiselle | tukkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tukkimisena (tukkimisna) |
tukkimisina |
| translatiivi | tukkimiseksi | tukkimisiksi |
| abessiivi | tukkimisetta | tukkimisitta |
| instruktiivi | – | tukkimisin |
| komitatiivi | – | tukkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tukkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tukkimis- | |