tiuku
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- pieni kielellinen metallikello, kulkunen
- Porojen tiu’ut helähtelivät.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪iu̯ku/, [ˈt̪iukʷu]
- tavutus: tiu‧ku
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tiuku | tiu’ut |
| genetiivi | tiu’un | tiukujen |
| partitiivi | tiukua | tiukuja |
| akkusatiivi | tiuku; tiu’un |
tiu’ut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tiu’ussa | tiu’uissa |
| elatiivi | tiu’usta | tiu’uista |
| illatiivi | tiukuun | tiukuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tiu’ulla | tiu’uilla |
| ablatiivi | tiu’ulta | tiu’uilta |
| allatiivi | tiu’ulle | tiu’uille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tiukuna | tiukuina |
| translatiivi | tiu’uksi | tiu’uiksi |
| abessiivi | tiu’utta | tiu’uitta |
| instruktiivi | – | tiu’uin |
| komitatiivi | – | tiukuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tiu’u- | |
| vahva vartalo | tiuku- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tiuku Kielitoimiston sanakirjassa