teltta
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- metalli- tai puurungolle pingotetusta kankaasta, joskus vuodista tms. tehty, maahan lyötyihin paaluihin kiinnitetyillä naruilla tuettu maja tai katos, joka usein on tarkoitettu purettavaksi ja siirrettäväksi tilapäisrakennelmaksi
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪elt̪ːɑ/
- tavutus: telt‧ta
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | teltta | teltat |
genetiivi | teltan | telttojen (telttain) |
partitiivi | telttaa | telttoja |
akkusatiivi | teltta; teltan |
teltat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | teltassa | teltoissa |
elatiivi | teltasta | teltoista |
illatiivi | telttaan | telttoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | teltalla | teltoilla |
ablatiivi | teltalta | teltoilta |
allatiivi | teltalle | teltoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | telttana | telttoina |
translatiivi | teltaksi | teltoiksi |
abessiivi | teltatta | teltoitta |
instruktiivi | – | teltoin |
komitatiivi | – | telttoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | telta- | |
vahva vartalo | teltta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
< ruotsin tält < alasaksan[1] telt < muinaissaksin teld < kantagermaanin *teldą
Käännökset[muokkaa]
1. pingotetusta kankaasta tehty tilapäisrakennelma
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: telttailla
Yhdyssanat[muokkaa]
happiteltta, harjateltta, huvilateltta, huviteltta, intiaaniteltta, juhlateltta, kupoliteltta, markkinateltta, myyntiteltta, olutteltta, peliteltta, retkiteltta, sirkusteltta, sotilasteltta, telttakangas, telttakatos, telttakatto, telttakylä, telttaleiri, telttamajoitus, telttaretki, telttasauna, telttatuoli, tunneliteltta, vaellusteltta, vankkuriteltta
Aiheesta muualla[muokkaa]
- teltta Kielitoimiston sanakirjassa
Inarinsaame[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
teltta
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.