syyntakeisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
syyntakeisuus (40)
- (oikeustiede) se, että on syyntakeinen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | syyntakeisuus | syyntakeisuudet |
| genetiivi | syyntakeisuuden | syyntakeisuuksien |
| partitiivi | syyntakeisuutta | syyntakeisuuksia |
| akkusatiivi | syyntakeisuus; syyntakeisuuden |
syyntakeisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | syyntakeisuudessa | syyntakeisuuksissa |
| elatiivi | syyntakeisuudesta | syyntakeisuuksista |
| illatiivi | syyntakeisuuteen | syyntakeisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | syyntakeisuudella | syyntakeisuuksilla |
| ablatiivi | syyntakeisuudelta | syyntakeisuuksilta |
| allatiivi | syyntakeisuudelle | syyntakeisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | syyntakeisuutena | syyntakeisuuksina |
| translatiivi | syyntakeisuudeksi | syyntakeisuuksiksi |
| abessiivi | syyntakeisuudetta | syyntakeisuuksitta |
| instruktiivi | – | syyntakeisuuksin |
| komitatiivi | – | syyntakeisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | syyntakeisuude- | |
| vahva vartalo | syyntakeisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
syyntakeisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan syyntakeinen vartalosta syyntakeis- ja suffiksista -uus
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- syyntakeisuus Kielitoimiston sanakirjassa