syyntakeettomuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

syyntakeettomuus (40)

  1. (oikeustiede) se, että on syyntakeeton

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi syyntakeettomuus syyntakeettomuudet
genetiivi syyntakeettomuuden syyntakeettomuuksien
partitiivi syyntakeettomuutta syyntakeettomuuksia
akkusatiivi syyntakeettomuus;
syyntakeettomuuden 		syyntakeettomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi syyntakeettomuudessa syyntakeettomuuksissa
elatiivi syyntakeettomuudesta syyntakeettomuuksista
illatiivi syyntakeettomuuteen syyntakeettomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi syyntakeettomuudella syyntakeettomuuksilla
ablatiivi syyntakeettomuudelta syyntakeettomuuksilta
allatiivi syyntakeettomuudelle syyntakeettomuuksille
muut sijamuodot
essiivi syyntakeettomuutena syyntakeettomuuksina
translatiivi syyntakeettomuudeksi syyntakeettomuuksiksi
abessiivi syyntakeettomuudetta syyntakeettomuuksitta
instruktiivi – syyntakeettomuuksin
komitatiivi – syyntakeettomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo syyntakeettomuude-
vahva vartalo syyntakeettomuute-
konsonantti-
vartalo 		syyntakeettomuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan syyntakeeton vartalosta syyntakeettom- ja suffiksista -uus

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=syyntakeettomuus&oldid=4239760”