sytokiini
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sytokiini (5)
- jokin joukosta solujen välistä viestintää välittäviä proteiineja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sytokiini | sytokiinit |
| genetiivi | sytokiinin | sytokiinien (sytokiinein) |
| partitiivi | sytokiinia | sytokiineja |
| akkusatiivi | sytokiini; sytokiinin |
sytokiinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sytokiinissa | sytokiineissa |
| elatiivi | sytokiinista | sytokiineista |
| illatiivi | sytokiiniin | sytokiineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sytokiinilla | sytokiineilla |
| ablatiivi | sytokiinilta | sytokiineilta |
| allatiivi | sytokiinille | sytokiineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sytokiinina | sytokiineina |
| translatiivi | sytokiiniksi | sytokiineiksi |
| abessiivi | sytokiinitta | sytokiineitta |
| instruktiivi | – | sytokiinein |
| komitatiivi | – | sytokiineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sytokiini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
vrt. syto- (muinaiskreikan κύτος (kytos)) ja muinaiskreikan κίνησις (kinēsis)