solu

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Solu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

solu (1)

  1. (biologia) eliön rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö, joka sisältää kokonaisuudessaan sen perimän; eliöiden pienin elollinen rakenneyksikkö
  2. työyhteisön muutaman yksilön muodostama toimintayksikkö, eräiden puolueiden pienin osasto, eräiden terroristiryhmien yksikkö
  3. taulukon yksi tietokohta, erit. taulukkolaskennassa
  4. (arkkitehtuuri) soluasunto, oma huone useamman henkilön yhteisessä asunnossa. Usein erillinen vuokrasopimus
  5. (tietoliikenne) pieni, vakiomittainen datapaketti
    ATM-verkoissa kaikki data siirretään vakiomittaisissa 53 tavun soluissa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈsʷo̞lʷu]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi solu solut
genetiivi solun solujen
(soluin)
partitiivi solua soluja
akkusatiivi solu; solun solut
Sisäpaikallissijat
inessiivi solussa soluissa
elatiivi solusta soluista
illatiivi soluun soluihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi solulla soluilla
ablatiivi solulta soluilta
allatiivi solulle soluille
Muut
essiivi soluna soluina
translatiivi soluksi soluiksi
abessiivi solutta soluitta
instruktiivi soluin
komitatiivi soluine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Lönnrotin 1800-luvun lopulla luoma uudissana, mahdollisesti johtamalla sanoista sola, solukko tai solukka[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)