sukupuutto

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Sukupuutto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sukupuutto (1-C)[1]

  1. eliölajin kuoleminen, häviäminen viimeistä yksilöä myöten
    Aavikkokenguru on kuollut sukupuuttoon.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi sukupuutto sukupuutot
genetiivi sukupuuton sukupuuttojen
(sukupuuttoin)
partitiivi sukupuuttoa sukupuuttoja
akkusatiivi sukupuutto; sukupuuton sukupuutot
Sisäpaikallissijat
inessiivi sukupuutossa sukupuutoissa
elatiivi sukupuutosta sukupuutoista
illatiivi sukupuuttoon sukupuuttoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi sukupuutolla sukupuutoilla
ablatiivi sukupuutolta sukupuutoilta
allatiivi sukupuutolle sukupuutoille
Muut
essiivi sukupuuttona sukupuuttoina
translatiivi sukupuutoksi sukupuutoiksi
abessiivi sukupuutotta sukupuutoitta
instruktiivi sukupuutoin
komitatiivi sukupuuttoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1: taivutustyyppi 1-C