seuraaja

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

seuraaja (10)

  1. se, joka seuraa (esim. kulkee perässä)
  2. se, joka seuraa (tehtävässä, asioiden sarjassa tms.)
    Hänen seuraajakseen valittiin N. N.
  3. aatteen tai henkilön kannattaja tai jäljittelijä
    Pitämillään puheilla hän saavutti monta seuraajaa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi seuraaja seuraajaat
genetiivi seuraajaan seuraajaien
(seuraajaain)
partitiivi seuraajaaa seuraajaia
akkusatiivi seuraaja; seuraajaan seuraajaat
Sisäpaikallissijat
inessiivi seuraajaassa seuraajaissa
elatiivi seuraajaasta seuraajaista
illatiivi seuraajaaan seuraajaiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi seuraajaalla seuraajailla
ablatiivi seuraajaalta seuraajailta
allatiivi seuraajaalle seuraajaille
Muut
essiivi seuraajaana seuraajaina
translatiivi seuraajaaksi seuraajaiksi
abessiivi seuraajaatta seuraajaitta
instruktiivi seuraajain
komitatiivi seuraajaine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vieruskäsitteet[muokkaa]