edeltäjä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

edeltäjä (10)

  1. se, joka edeltää (esim. tehtävässä, asioiden sarjassa)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈedelˌt̪æjæ/
  • tavutus: e‧del‧tä‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi edeltäjä edeltäjät
genetiivi edeltäjän edeltäjien
(edeltäjäin)
partitiivi edeltäjää edeltäjiä
akkusatiivi edeltäjä;
edeltäjän
edeltäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi edeltäjässä edeltäjissä
elatiivi edeltäjästä edeltäjistä
illatiivi edeltäjään edeltäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi edeltäjällä edeltäjillä
ablatiivi edeltäjältä edeltäjiltä
allatiivi edeltäjälle edeltäjille
muut sijamuodot
essiivi edeltäjänä edeltäjinä
translatiivi edeltäjäksi edeltäjiksi
abessiivi edeltäjättä edeltäjittä
instruktiivi edeltäjin
komitatiivi edeltäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo edeltäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vieruskäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]