selätys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

selätys (39)

  1. se, että selättää tai selätetään
  2. (urheilu, paini) selättäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈselæt̪ys/
  • tavutus: se‧lä‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi selätys selätykset
genetiivi selätyksen selätysten
selätyksien
partitiivi selätystä selätyksiä
akkusatiivi selätys;
selätyksen
selätykset
sisäpaikallissijat
inessiivi selätyksessä selätyksissä
elatiivi selätyksestä selätyksistä
illatiivi selätykseen selätyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi selätyksellä selätyksillä
ablatiivi selätykseltä selätyksiltä
allatiivi selätykselle selätyksille
muut sijamuodot
essiivi selätyksenä selätyksinä
translatiivi selätykseksi selätyksiksi
abessiivi selätyksettä selätyksittä
instruktiivi selätyksin
komitatiivi selätyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo selätykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
selätys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä selättää (selät- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]