fall

Katso myös: Fall ja fäll

Albania

Substantiivi

fall m.

1. ennustus

Englanti

Substantiivi

fall (monikko falls)

1. sademäärä
2. (Amerikassa) syksy
3. putoaminen
4. lankeemus

   Pride goes before fall.

   Ylpeys käy lankeemuksen edellä.

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	falls
part. prees.	falling
imp.	fell
part. perf.	fallen

fall

1. pudota
2. kaatua, sortua, langeta
3. laskea
4. kaataa (puu; myös fell)

Ruotsi

Substantiivi

fall (5) (fallet, fall, fallen)

1. tapaus

   i alla ~ joka tapauksessa

2. (merenkulku) falli

Saksa

Verbi

fall

1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä fallen