pudotus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pudotus (39)[1]

  1. putoaminen; esteetön matka alaspäin
    vapaa pudotus
    Kalliolta on 20 metrin pudotus veteen.
  2. pudottaminen; lasku
    painon pudotus
    PC-myynnin pudotus
    Asuntojen hinnoissa on tapahtunut iso pudotus.
  3. lentokoneen ampuminen alas

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpudot̪us/
  • tavutus: pu‧do‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pudotus pudotukset
genetiivi pudotuksen pudotusten
pudotuksien
partitiivi pudotusta pudotuksia
akkusatiivi pudotus;
pudotuksen
pudotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi pudotuksessa pudotuksissa
elatiivi pudotuksesta pudotuksista
illatiivi pudotukseen pudotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pudotuksella pudotuksilla
ablatiivi pudotukselta pudotuksilta
allatiivi pudotukselle pudotuksille
muut sijamuodot
essiivi pudotuksena pudotuksina
translatiivi pudotukseksi pudotuksiksi
abessiivi pudotuksetta pudotuksitta
instruktiivi pudotuksin
komitatiivi pudotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pudotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pudotus-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

pudotuskilpailu, pudotuspeli, pudotusvasara

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pudotus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39