seikka

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

seikka (9-A)

  1. vaikuttava tekijä, asianhaara, vivahde, yksityiskohta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈseikːɑ/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi seikka seikat
genetiivi seikan seikkojen
(seikkain)
partitiivi seikkaa seikkoja
akkusatiivi seikka; seikan seikat
Sisäpaikallissijat
inessiivi seikassa seikoissa
elatiivi seikasta seikoista
illatiivi seikkaan seikkoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi seikalla seikoilla
ablatiivi seikalta seikoilta
allatiivi seikalle seikoille
Muut
essiivi seikkana seikkoina
translatiivi seikaksi seikoiksi
abessiivi seikatta seikoitta
instruktiivi seikoin
komitatiivi seikkoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]