saivar

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

saivar (49)[1]

  1. saivare, päätäin muna

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsɑi̯ʋɑr/
  • tavutus: sai‧var

Taivutus[muokkaa]

  • Eräissä sijamuodoissa sanan taivutus on tyypin 32 tai 48 kaltainen.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saivar
saivare
saivaret
saivareet
genetiivi saivaren
saivareen
saivarten
saivarien
saivareiden
saivareitten
partitiivi saivarta
saivaretta
saivaria
saivareita
akkusatiivi saivar
saivare;
saivaren
saivareen
saivaret
saivareet
sisäpaikallissijat
inessiivi saivaressa
saivareessa
saivarissa
saivareissa
elatiivi saivaresta
saivareesta
saivarista
saivareista
illatiivi saivareen
saivareeseen
saivariin
saivareisiin
saivareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi saivarella
saivareella
saivarilla
saivareilla
ablatiivi saivarelta
saivareelta
saivarilta
saivareilta
allatiivi saivarelle
saivareelle
saivarille
saivareille
muut sijamuodot
essiivi saivarena
saivareena
(saivarna)
saivarina
saivareina
translatiivi saivareksi
saivareeksi
saivariksi
saivareiksi
abessiivi saivaretta
saivareetta
saivaritta
saivareitta
instruktiivi saivarin
saivarein
komitatiivi saivareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo saivare-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
saivar-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • saivar Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 49