muna

Wikisanakirjasta
Katso myös: munā
Wikipedia
Katso artikkeli Muna Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Muna
Muna

Pronomini[muokkaa]

muna

  1. (taivutusmuoto) essiivi murteellisesta muodosta , vrt. minä
    Mitä sää muna tekisit? = Mitä sinä minuna tekisit?

Substantiivi[muokkaa]

muna (10)

  1. munivan eläimen (linnun tai matelijan) tuottama alkio, joka kehittyy munittuna sitä ympäröivän kuoren sisällä itsenäiseksi yksilöksi
    Käki laskee munansa toisten lintujen pesiin.
  2. kananmuna elintarvikkeena
    Tuo kaupasta munia!
  3. (monikossa, arkikieltä) kives
    No, poika, älä munias kaivele!
    Joku potkaisi vahingossa pallon sen nuoren miehen munille.
  4. (arkikieltä) siitin
    saada munaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmunɑ/
  • tavutus: mu‧na

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muna munat
genetiivi munan munien
(munain)
partitiivi munaa munia
akkusatiivi muna;
munan
munat
sisäpaikallissijat
inessiivi munassa munissa
elatiivi munasta munista
illatiivi munaan muniin
ulkopaikallissijat
adessiivi munalla munilla
ablatiivi munalta munilta
allatiivi munalle munille
muut sijamuodot
essiivi munana munina
translatiivi munaksi muniksi
abessiivi munatta munitta
instruktiivi munin
komitatiivi munine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo muna-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

kantauralin muna '(linnun) muna, kives'

Merkityksessä siitin todennäköisesti kivestä tarkoittavan sanan virheellisestä käytöstä eli sanan viittauksesta erehtymällä. Mahdollisesti yksinkertaistunut kivestä tarkoittavasta sanasta kullin-muna[1]. Sana on säilynyt meänkielessä muodossa kullinmuna ('kives')[2].

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ankanmuna, hanhenmuna, kananmuna, kultamuna, kuukunanmuna, käenmuna, käärmeenmuna, linnunmuna, maamuna, munahammas, munahedelmä, munaitiö, munajauhe, munajuusto, munakalvo, munakana, munakastike, munakello, munakenno, munakoiso, munakokkeli, munakokoelma, munakotelo, munakuppi, munakäsikranaatti, munaleikkuri, munalikööri, munalukko, munalusikka, munamaito, munamakaroni, munamankeli, munanasetin, munanjohdin, munankeitin, munankeltuainen, munankuori, munanlasku, munanruskuainen, munapesäke, munapistin, munapää, munarakkula, munasampoo, munasarja, munasiitos, munasolu, munatiehyt, munatorvi, munatoti, munavaahto, munavelli, munavoi, munitusmuna, muurahaisenmuna, mätimuna, mätämuna, nahkamuna, pesämuna, pääsiäismuna, sammakonmuna, silmämuna, suklaamuna, tuulimuna, täinmuna, uppomuna, viiriäisenmuna

Idiomit[muokkaa]

  • (puhekieltä) olla munaapokka, rohkeus, uskallus (yl. partiivissa)
    Ei taida olla äijällä munaa.

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • muna Kielitoimiston sanakirjassa
  • muna Tieteen termipankissa

Karjala[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

muna

  1. muna

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • muna Karjalan kielen verkkosanakirjassa

Vepsä[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

muna (gen munan, mon part munid)

  1. muna

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

muna (gen muna, part muna)

  1. muna
  2. kananmuna
    toores muna – raaka muna
    keedetud muna – keitetty muna
    praetud muna – paistettu muna
    härjasilm – Yhdeltä puolelta paistettu muna jossa keskellä löysä keltuainen, häränsilmä.
    kooreta keedetud munauppomuna
    võileib kilu ja munaga – kilohaili-munaleipä

Taivutus[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Võro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

muna (gen muna, part munna)

  1. muna

Lähteet[muokkaa]

Vepsä
  • Latviešu-lībiešu-angļu sarunvārdnīca / Valda Šuvcāne, Ieva Ernštreite. – Rīga : Livõd It, 1999.
Ladattava PDF: LLA eraksti 2005
Võro
  • Võro-eesti synaraamat / Jüvä Sullõv. – Tarto : Võro instituut, 2002.
Verkkoversio: Synaraamat
  1. Renvall, Gustaf. Lexicon Linguae Finnicae (1826).
  2. Lampinen, Lars. Meänkielen sanakirja.