särmiö

Eräs särmiö.

Suomi

Substantiivi

särmiö (3)

1. lieriö, jonka kaksi pohjaa ovat monikulmioita ja sivutahkot suorakulmioita tai suunnikkaita

   Suorakulmainen särmiö on kuusitahkoinen monitahokas, jonka kaikki kulmat ovat suoria.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	särmiö	särmiöt
genetiivi	särmiön	särmiöiden särmiöitten (särmiöin)
partitiivi	särmiötä	särmiöitä
akkusatiivi	särmiö; särmiön	särmiöt
Sisäpaikallissijat
inessiivi	särmiössä	särmiöissä
elatiivi	särmiöstä	särmiöistä
illatiivi	särmiöön	särmiöihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	särmiöllä	särmiöillä
ablatiivi	särmiöltä	särmiöiltä
allatiivi	särmiölle	särmiöille
Muut
essiivi	särmiönä	särmiöinä
translatiivi	särmiöksi	särmiöiksi
abessiivi	särmiöttä	särmiöittä
instruktiivi	–	särmiöin
komitatiivi	–	särmiöine- + omistusliite

Käännökset

englanti: prism ruotsi: prisma

saksa: Prisma n.

Liittyvät sanat

Synonyymit

• prisma

Yläkäsitteet

• lieriö

Alakäsitteet

• suuntaissärmiö, kuutio