särmä

Wikisanakirjasta
Katso myös: sarma, Särmä

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

särmä (10)

Wikipedia
Katso artikkeli Särmä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. terävä reuna kahden pinnan välillä, ulkonurkka
  2. (geometria) monitahokkaan erisuuntaisten tasopintojen yhtymäkohta, avaruuskappaleen kärkiä yhdistävä jana
  3. (graafiteoria) suuntaamaton kaari
  4. (slangia) kantti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsærmæ/
  • tavutus: sär‧mä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi särmä särmät
genetiivi särmän särmien
(särmäin)
partitiivi särmää särmiä
akkusatiivi särmä;
särmän
särmät
sisäpaikallissijat
inessiivi särmässä särmissä
elatiivi särmästä särmistä
illatiivi särmään särmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi särmällä särmillä
ablatiivi särmältä särmiltä
allatiivi särmälle särmille
muut sijamuodot
essiivi särmänä särminä
translatiivi särmäksi särmiksi
abessiivi särmättä särmittä
instruktiivi särmin
komitatiivi särmine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo särmä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

leikkuusärmä, särmäkartio, särmämaneetti, särmäneula, särmäpurjehai, särmäviiva

Aiheesta muualla[muokkaa]