ryhmä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ryhmä (10)

  1. joukko
  2. (matematiikka) joukko G, joka on varustettu binäärioperaattorilla * niin, että seuraavat ehdot täyttyvät:
    Kaikilla G:n alkioilla a ja b, a * b on joukon G alkio.
    Operaattori * on assosiatiivinen.
    Joukko G sisältää neutraalialkion operaattorin * suhteen.
    Jokaisella G:n alkiolla on käänteisalkio operaattorin * suhteen joukossa G.
  3. (sodankäynti) ryhmänjohtajan, yleensä aliupseerin johtama pieni sotilasjoukko
  4. (kemia) jaksollisen järjestelmän pystysarake, jonka alkuaineella on samanlainen elektronikuori ja siitä johtuva ominaisuudet
    Ryhmän VII alkuaineita kutsutaan halogeeneiksi.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ryhmä ryhmät
genetiivi ryhmän ryhmien
(ryhmäin)
partitiivi ryhmää ryhmiä
akkusatiivi ryhmä; ryhmän ryhmät
Sisäpaikallissijat
inessiivi ryhmässä ryhmissä
elatiivi ryhmästä ryhmistä
illatiivi ryhmään ryhmiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi ryhmällä ryhmillä
ablatiivi ryhmältä ryhmiltä
allatiivi ryhmälle ryhmille
Muut
essiivi ryhmänä ryhminä
translatiivi ryhmäksi ryhmiksi
abessiivi ryhmättä ryhmittä
instruktiivi ryhmin
komitatiivi ryhmine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

alaryhmä, esiintyjäryhmä, instrumentaaliryhmä, johtoryhmä, lausuntaryhmä, pääryhmä, ryhmäkuri, ryhmänjohtaja ryhmäseksi, ryhmätyö, sirkusryhmä, soitinryhmä, vokalistiryhmä