ruiskahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ruiskahtaminen (38)
- teonnimi verbistä ruiskahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruiskahtaminen | ruiskahtamiset |
| genetiivi | ruiskahtamisen | ruiskahtamisten ruiskahtamisien |
| partitiivi | ruiskahtamista | ruiskahtamisia |
| akkusatiivi | ruiskahtaminen; ruiskahtamisen |
ruiskahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruiskahtamisessa | ruiskahtamisissa |
| elatiivi | ruiskahtamisesta | ruiskahtamisista |
| illatiivi | ruiskahtamiseen | ruiskahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruiskahtamisella | ruiskahtamisilla |
| ablatiivi | ruiskahtamiselta | ruiskahtamisilta |
| allatiivi | ruiskahtamiselle | ruiskahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruiskahtamisena (ruiskahtamisna) |
ruiskahtamisina |
| translatiivi | ruiskahtamiseksi | ruiskahtamisiksi |
| abessiivi | ruiskahtamisetta | ruiskahtamisitta |
| instruktiivi | – | ruiskahtamisin |
| komitatiivi | – | ruiskahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ruiskahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ruiskahtamis- | |