roipe
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (arkikieltä) vähäarvoinen, mutta käyttökelpoinen tavara, rompe
- (arkikieltä) tarvike, varuste
- (murteellinen) jäte, romu, roina
- (slangia) huume, kama
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | roipe | roippeet |
| genetiivi | roippeen | roippeiden roippeitten |
| partitiivi | roipetta | roippeita |
| akkusatiivi | roipe; roippeen |
roippeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | roippeessa | roippeissa |
| elatiivi | roippeesta | roippeista |
| illatiivi | roippeeseen | roippeisiin roippeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | roippeella | roippeilla |
| ablatiivi | roippeelta | roippeilta |
| allatiivi | roippeelle | roippeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | roippeena | roippeina |
| translatiivi | roippeeksi | roippeiksi |
| abessiivi | roippeetta | roippeitta |
| instruktiivi | – | roippein |
| komitatiivi | – | roippeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | roippee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
roipet- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- roipe Kielitoimiston sanakirjassa