rekonstruktio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rekonstruktio (3)
- jälleenrakentaminen
- se, mikä on jälleenrakennettu
- ennallistaminen, entisöinti
- se, mikä on entisöity
- (oikeustiede) mahdollisten uusien aihetodisteiden havaitsemiseksi laadittava mahdollisimman tarkka puolidokumentaarinen jäljitelmä aidosta tapahtumasta tai tilanteesta
- (oikeustiede) eräissä maissa lopetettavan yrityksen toiminnan ja varallisuuden siirto uuden yhtiön nimiin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrekonst̪ˌrukt̪io/
- tavutus: re‧konst‧ruk‧ti‧o / re‧kon‧struk‧ti‧o
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rekonstruktio | rekonstruktiot |
genetiivi | rekonstruktion | rekonstruktioiden rekonstruktioitten |
partitiivi | rekonstruktiota | rekonstruktioita |
akkusatiivi | rekonstruktio; rekonstruktion |
rekonstruktiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rekonstruktiossa | rekonstruktioissa |
elatiivi | rekonstruktiosta | rekonstruktioista |
illatiivi | rekonstruktioon | rekonstruktioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rekonstruktiolla | rekonstruktioilla |
ablatiivi | rekonstruktiolta | rekonstruktioilta |
allatiivi | rekonstruktiolle | rekonstruktioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rekonstruktiona | rekonstruktioina |
translatiivi | rekonstruktioksi | rekonstruktioiksi |
abessiivi | rekonstruktiotta | rekonstruktioitta |
instruktiivi | – | rekonstruktioin |
komitatiivi | – | rekonstruktioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rekonstruktio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. se, mikä on rekonstruoitu; ennallistus
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Sanueen sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- rekonstruktio Kielitoimiston sanakirjassa
- rekonstruktio Tieteen termipankissa