rapsutus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rapsutus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrɑpsut̪us/
- tavutus: rap‧su‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rapsutus | rapsutukset |
genetiivi | rapsutuksen | rapsutusten rapsutuksien |
partitiivi | rapsutusta | rapsutuksia |
akkusatiivi | rapsutus; rapsutuksen |
rapsutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rapsutuksessa | rapsutuksissa |
elatiivi | rapsutuksesta | rapsutuksista |
illatiivi | rapsutukseen | rapsutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rapsutuksella | rapsutuksilla |
ablatiivi | rapsutukselta | rapsutuksilta |
allatiivi | rapsutukselle | rapsutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rapsutuksena | rapsutuksina |
translatiivi | rapsutukseksi | rapsutuksiksi |
abessiivi | rapsutuksetta | rapsutuksitta |
instruktiivi | – | rapsutuksin |
komitatiivi | – | rapsutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rapsutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rapsutus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä rapsuttaa (rapsut- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. rapsuttaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- rapsutus Kielitoimiston sanakirjassa