rapsuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rapsuttaminen (38)
- teonnimi verbistä rapsuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rapsuttaminen | rapsuttamiset |
| genetiivi | rapsuttamisen | rapsuttamisten rapsuttamisien |
| partitiivi | rapsuttamista | rapsuttamisia |
| akkusatiivi | rapsuttaminen; rapsuttamisen |
rapsuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rapsuttamisessa | rapsuttamisissa |
| elatiivi | rapsuttamisesta | rapsuttamisista |
| illatiivi | rapsuttamiseen | rapsuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rapsuttamisella | rapsuttamisilla |
| ablatiivi | rapsuttamiselta | rapsuttamisilta |
| allatiivi | rapsuttamiselle | rapsuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rapsuttamisena (rapsuttamisna) |
rapsuttamisina |
| translatiivi | rapsuttamiseksi | rapsuttamisiksi |
| abessiivi | rapsuttamisetta | rapsuttamisitta |
| instruktiivi | – | rapsuttamisin |
| komitatiivi | – | rapsuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rapsuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rapsuttamis- | |