punominen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
punominen (38)
- teonnimi verbistä punoa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | punominen | punomiset |
| genetiivi | punomisen | punomisten punomisien |
| partitiivi | punomista | punomisia |
| akkusatiivi | punominen; punomisen |
punomiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | punomisessa | punomisissa |
| elatiivi | punomisesta | punomisista |
| illatiivi | punomiseen | punomisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | punomisella | punomisilla |
| ablatiivi | punomiselta | punomisilta |
| allatiivi | punomiselle | punomisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | punomisena (punomisna) |
punomisina |
| translatiivi | punomiseksi | punomisiksi |
| abessiivi | punomisetta | punomisitta |
| instruktiivi | – | punomisin |
| komitatiivi | – | punomisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | punomise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
punomis- | |