provokaatio

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

provokaatio (3)

  1. yllytys, kiihotus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi provokaatio provokaatiot
genetiivi provokaation provokaatioiden
provokaatioitten
(provokaatioin)
partitiivi provokaatiota provokaatioita
akkusatiivi provokaatio; provokaation provokaatiot
Sisäpaikallissijat
inessiivi provokaatiossa provokaatioissa
elatiivi provokaatiosta provokaatioista
illatiivi provokaatioon provokaatioihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi provokaatiolla provokaatioilla
ablatiivi provokaatiolta provokaatioilta
allatiivi provokaatiolle provokaatioille
Muut
essiivi provokaationa provokaatioina
translatiivi provokaatioksi provokaatioiksi
abessiivi provokaatiotta provokaatioitta
instruktiivi provokaatioin
komitatiivi provokaatioine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

latinan sanasta prōvocātiō[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Tietosanakirja. 7 osa, Oulun tuomiokunta—Ribes / toim. Wäinö Bonsdorff ... [et al.]. Helsinki: Tietosanakirja, 1915: hakusana Provokatsioni (Project Runebergissa)