piekana

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Piekana Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Piekana

Substantiivi[muokkaa]

piekana (9)[1]

  1. Buteo lagopus, hiirihaukkojen suvun (Buteo) puussa tai kallionkielekkeellä pesivä melko kookas tunturialueiden päiväpetolintu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpie̯kɑnɑ/
  • tavutus: pie‧ka‧na

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piekana piekanat
genetiivi piekanan piekanojen
(piekanain)
partitiivi piekanaa piekanoja
akkusatiivi piekana;
piekanan
piekanat
sisäpaikallissijat
inessiivi piekanassa piekanoissa
elatiivi piekanasta piekanoista
illatiivi piekanaan piekanoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi piekanalla piekanoilla
ablatiivi piekanalta piekanoilta
allatiivi piekanalle piekanoille
muut sijamuodot
essiivi piekanana piekanoina
translatiivi piekanaksi piekanoiksi
abessiivi piekanatta piekanoitta
instruktiivi piekanoin
komitatiivi piekanoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo piekana-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Sana on lainaa saamen sanasta biehkan. Se on alunperin osa yhdyssanasta piekanahaukka ja on lyhentynyt nykyiseen muotoonsa 1920-luvulla.[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yläkäsitteet[muokkaa]

haukat

Vieruskäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Väisänen, R. A., Högmander, H., Björklund, H., Hänninen, L., Lammin-Soila, M., Lokki, J. & Rauste, V. 2006: Maailman lintujen suomenkieliset nimet (Finnish Names of the Birds of the World). 2., uudistettu painos (2nd edition). – BirdLife Suomi – BirdLife Finland, Helsinki – https://www.birdlife.fi/lintutieto/maailman-lintulajien-suomenkieliset-nimet/ [24. lokakuuta 2012].
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana piekana.