perjantai

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Perjantai Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Viikonpäivät suomeksi
  ma: maanantai   ti: tiistai  
  ke: keskiviikko   to: torstai  
  pe: perjantai   la: lauantai  
  su: sunnuntai  

perjantai (18)

  1. viikon viides päivä, päivä torstain ja lauantain välissä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈpe̞rjɑ̝n̪ˌt̪ɑ̝i]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi perjantai perjantait
genetiivi perjantain perjantaiden
perjantaitten
partitiivi perjantaita perjantaita
akkusatiivi perjantai;
perjantain
perjantait
sisäpaikallissijat
inessiivi perjantaissa perjantaissa
elatiivi perjantaista perjantaista
illatiivi perjantaihin perjantaihin
ulkopaikallissijat
adessiivi perjantailla perjantailla
ablatiivi perjantailta perjantailta
allatiivi perjantaille perjantaille
muut sijamuodot
essiivi perjantaina perjantaina
translatiivi perjantaiksi perjantaiksi
abessiivi perjantaitta perjantaitta
instruktiivi perjantain
komitatiivi perjantaine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo perjantai-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Skandinaavinen laina n. tuhannen vuoden takaa. Tarkoitti Freija-jumalattarelle omistettua päivää. Mukautettu latinan Venuksen päivästä (dies Veneris). Vrt. nykyruotsin fredag.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

perjantaikappale, perjantaipullo, pitkäperjantai

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • perjantai Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Perjantai. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet[muokkaa]

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Tyr-jumalan päivänä (luettu 4.1.2012). 7.7.2008