keskiviikko

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Keskiviikko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Viikonpäivät suomeksi
  ma: maanantai   ti: tiistai  
  ke: keskiviikko   to: torstai  
  pe: perjantai   la: lauantai  
  su: sunnuntai  

Substantiivi[muokkaa]

keskiviikko (1-A)

  1. viikon kolmas päivä, päivä tiistain ja torstain välissä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkeskiˌʋiːkːo/, [ˈk̟e̞sk̟iˌʋiːkːo̞]
  • tavutus: kes‧ki‧viik‧ko

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keskiviikko keskiviikot
genetiivi keskiviikon keskiviikkojen
partitiivi keskiviikkoa keskiviikkoja
akkusatiivi keskiviikko;
keskiviikon
keskiviikot
sisäpaikallissijat
inessiivi keskiviikossa keskiviikoissa
elatiivi keskiviikosta keskiviikoista
illatiivi keskiviikkoon keskiviikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi keskiviikolla keskiviikoilla
ablatiivi keskiviikolta keskiviikoilta
allatiivi keskiviikolle keskiviikoille
muut sijamuodot
essiivi keskiviikkona keskiviikkoina
translatiivi keskiviikoksi keskiviikoiksi
abessiivi keskiviikotta keskiviikoitta
instruktiivi keskiviikoin
komitatiivi keskiviikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo keskiviiko-
vahva vartalo keskiviikko-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

  • yhdyssana sanoista keski- ja viikko
  • Skandinaavinen käännöslaina n. tuhannen vuoden takaa.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • keskiviikko Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Keskiviikko. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet[muokkaa]

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Tyr-jumalan päivänä (luettu 26.9.2018). 7.7.2008