paalu

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Paalu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

paalu (1) (monikko paalut)

  1. tolppa; maahan pystytetty puinen pylväs
  2. maapohjaan rakennuksen perustuksien tukemiseksi laitettava puinen, teräsbetoninen tai teräksinen tukirakenne
    Paalutuskone lyö rakennuspaikalle paaluja pohjan vahvistamiseksi.
  3. puhelinpylväs
    Tuolla paalussa on killunut puhelinmies jo monta tuntia.
  4. metsänarvioimisessa maastoon tasavälein laitettava puinen merkkipaalu
    Arviointilinjoille tuli paalu poikineen.
  5. heraldinen kilven keskellä vertikaalisesti kulkeva airutkuvio
  6. (slangia) raha
    Myytkö talon, paalua kyllä piisaa?

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aitapaalu, häpeäpaalu, junttapaalu, kiinnityspaalu, kitkapaalu, merkkipaalu, nurkkapaalu, paaluaita, paalukylä, paalulaituri, paaluvarustus, putkipaalu, puupaalu, siltapaalu, sähköpaalu, teräsbetonipaalu, teräspaalu, tiivistyspaalu, tukipaalu, vinopaalu

Aiheesta muualla[muokkaa]