pätevyys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pätevyys (40)[1]

  1. se että on pätevä, osoittaa kykyä selviytyä jstkin tai kykyä kyetä jhkin
    Uuden opettajan pätevyys oli kyseenalainen.
    Yliopistokoulutus pyrkii kohottamaan lääkärien pätevyyttä.
  2. se että jokin pätee, jokin pitää paikkansa
    Esimerkki osoittaa periaatteen pätevyyden esimerkkitapauksessa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi pätevyys pätevyydet
genetiivi pätevyyden pätevyyksien
partitiivi pätevyyttä pätevyyksiä
akkusatiivi pätevyys; pätevyyden pätevyydet
Sisäpaikallissijat
inessiivi pätevyydessä pätevyyksissä
elatiivi pätevyydestä pätevyyksistä
illatiivi pätevyyteen pätevyyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi pätevyydellä pätevyyksillä
ablatiivi pätevyydeltä pätevyyksiltä
allatiivi pätevyydelle pätevyyksille
Muut
essiivi pätevyytenä pätevyyksinä
translatiivi pätevyydeksi pätevyyksiksi
abessiivi pätevyydettä pätevyyksittä
instruktiivi pätevyyksin
komitatiivi pätevyyksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

pätevä + -yys

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40