pätevä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

pätevä (10) (komparatiivi pätevämpi, superlatiivi pätevin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka on johonkin asiaan riittävä, kelpoinen
    Uusi äidinkielen opettaja on vastavalmistunut ja pätevä opettajaksi.
    Taulukkolaskentaohjelma on aivan pätevä laskelman tekemiseen.
    Myös suullinen valtuutus on pätevä.
  2. sellainen, joka pätee, pitää paikkansa (erityisesti periaatteista)
    Päättely on pätevä kaikille luonnollisille luvuille n.
    Yleinen kryptologiassa pätevä periaate on, että algoritmia ei voi olettaa salaiseksi, ainoastaan avain on salainen.
  3. sellainen, joka pätee (henkilöstä)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpæt̪eʋæ/
  • tavutus: pä‧te‧vä

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

pätevä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä päteä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pätevä pätevät
genetiivi pätevän pätevien
(päteväin)
partitiivi pätevää päteviä
akkusatiivi pätevä; pätevän pätevät
sisäpaikallissijat
inessiivi pätevässä pätevissä
elatiivi pätevästä pätevistä
illatiivi pätevään päteviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pätevällä pätevillä
ablatiivi pätevältä päteviltä
allatiivi pätevälle päteville
muut sijamuodot
essiivi pätevänä pätevinä
translatiivi päteväksi päteviksi
abessiivi pätevättä pätevittä
instruktiivi pätevin
komitatiivi pätevine