pääomitus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pääomitus (39)
- (taloustiede) koron liittäminen osaksi velkapääomaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pääomitus | pääomitukset |
| genetiivi | pääomituksen | pääomitusten pääomituksien |
| partitiivi | pääomitusta | pääomituksia |
| akkusatiivi | pääomitus; pääomituksen |
pääomitukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pääomituksessa | pääomituksissa |
| elatiivi | pääomituksesta | pääomituksista |
| illatiivi | pääomitukseen | pääomituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pääomituksella | pääomituksilla |
| ablatiivi | pääomitukselta | pääomituksilta |
| allatiivi | pääomitukselle | pääomituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pääomituksena | pääomituksina |
| translatiivi | pääomitukseksi | pääomituksiksi |
| abessiivi | pääomituksetta | pääomituksitta |
| instruktiivi | – | pääomituksin |
| komitatiivi | – | pääomituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pääomitukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pääomitus- | |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. koron liittäminen osaksi velkaa
|
|