osoitin

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

osoitin (33-C)[1]

  1. kellotaulun alalla kulkeva varsi, joka osoittaa kehällä sijaitsevia numeroita; viisari
  2. (tietotekniikka) näytöllä hiiren avulla liikuteltava nuoli tai muu symboli, jolla osoitetaan ja valitaan tiettyjä olioita näytöltä
  3. (tietotekniikka) ohjelmoinnissa muuttuja, joka osoittaa toiseen muuttujaan

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi osoitin osoittimet
genetiivi osoittimen osoittimien
osoitinten
partitiivi osoitinta osoittimia
akkusatiivi osoitin; osoittimen osoittimet
Sisäpaikallissijat
inessiivi osoittimessa osoittimissa
elatiivi osoittimesta osoittimista
illatiivi osoittimeen osoittimiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi osoittimella osoittimilla
ablatiivi osoittimelta osoittimilta
allatiivi osoittimelle osoittimille
Muut
essiivi osoittimena
(osoitinna)
osoittimina
translatiivi osoittimeksi osoittimiksi
abessiivi osoittimetta osoittimitta
instruktiivi osoittimin
komitatiivi osoittimine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33-C