olettamus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

olettamus (39)

  1. ajattelussa jonkun tekemä oletus, jota ei ole todistettu
    Einsteinin olettamus osoittautui oikeaksi.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi olettamus olettamukset
genetiivi olettamuksen olettamusten
olettamuksien
partitiivi olettamusta olettamuksia
akkusatiivi olettamus; olettamuksen olettamukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi olettamuksessa olettamuksissa
elatiivi olettamuksesta olettamuksista
illatiivi olettamukseen olettamuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi olettamuksella olettamuksilla
ablatiivi olettamukselta olettamuksilta
allatiivi olettamukselle olettamuksille
Muut
essiivi olettamuksena olettamuksina
translatiivi olettamukseksi olettamuksiksi
abessiivi olettamuksetta olettamuksitta
instruktiivi olettamuksin
komitatiivi olettamuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

olettaa + -mus

Aiheesta muualla[muokkaa]