nokeava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
nokeava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä noeta
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nokeava | nokeavat |
| genetiivi | nokeavan | nokeavien (nokeavain) |
| partitiivi | nokeavaa | nokeavia |
| akkusatiivi | nokeava; nokeavan | nokeavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nokeavassa | nokeavissa |
| elatiivi | nokeavasta | nokeavista |
| illatiivi | nokeavaan | nokeaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nokeavalla | nokeavilla |
| ablatiivi | nokeavalta | nokeavilta |
| allatiivi | nokeavalle | nokeaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nokeavana | nokeavina |
| translatiivi | nokeavaksi | nokeaviksi |
| abessiivi | nokeavatta | nokeavitta |
| instruktiivi | – | nokeavin |
| komitatiivi | – | nokeavine |