nimitys
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
nimitys (39)
- se, millä tiettyyn esineeseen tai asiaan viitataan
- virkaan tai toimeen asettaminen, tittelin saaminen tai antaminen
Ääntäminen [muokkaa]
- IPA: /ˈnimiˌt̪ys/
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | nimitys | nimitykset |
| genetiivi | nimityksen | nimitysten nimityksien |
| partitiivi | nimitystä | nimityksiä |
| akkusatiivi | nimitys; nimityksen | nimitykset |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nimityksessä | nimityksissä |
| elatiivi | nimityksestä | nimityksistä |
| illatiivi | nimitykseen | nimityksiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nimityksellä | nimityksillä |
| ablatiivi | nimitykseltä | nimityksiltä |
| allatiivi | nimitykselle | nimityksille |
| Muut | ||
| essiivi | nimityksenä | nimityksinä |
| translatiivi | nimitykseksi | nimityksiksi |
| abessiivi | nimityksettä | nimityksittä |
| instruktiivi | – | nimityksin |
| komitatiivi | – | nimityksine- + omistusliite |
