nimittää
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
nimittää (53-C) (taivutus[luo])
- antaa jollekin nimi tai nimitys; asettaa johonkin nimettyyn tehtävään
- kutsua jollakin nimellä.
- jku jksk, antaa jollekin arvo
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnimit̪ːæːˣ/
- tavutus: ni‧mit‧tää
Etymologia[muokkaa]
johdos substantiivista nimi (nim- + -ittä- + -ä)[1]
Käännökset[muokkaa]
1. antaa jollekin nimi tai nimitys; asettaa johonkin nimettyyn tehtävään
|
3. nimittää jku jksk
|
Alapuolella olevat käännökset on merkitty tarkistettaviksi. Käännöksien sijoittamisessa tai niiden aitoudessa on ongelmia. Jos käännös on oikea, sijoita se yllä olevista taulukoista oikeaan.
Liittyvät sanat[muokkaa]
nimetä, nimi, nimittäminen, nimittää virkaan, nimitys
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: nimitetty, nimittämätön
- adverbit: nimittäen, nimittäin
- substantiivit: nimittäjä, nimittäminen, nimitys
- verbit: nimitellä, nimityttää
Yhdyssanat[muokkaa]
nimittämisistunto, nimittämisoikeus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- nimittää Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ittA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.