munkki

munkki (1)

munkki (2)

Suomi

Substantiivi

munkki (5)

1. (uskonto) miesluostarin asukas, luostariveli; uskonnollisista syistä askeesissa elävä mies.

   Martti Luther oli katolinen munkki.

2. (ruoka) upporasvassa paistettu ja sokeroitu leivonnainen

   Söimme vappuna munkkeja ja joimme simaa.

3. (arkikieltä) tuuri, mäihä

   Matille kävi hillitön munkki.

4. (arkikielinen, monikollinen) naisen rinnat, tissit

   Sillä tytöllä oli hillittömät munkit.

Käännökset

uskonnollisen järjestön jäsen

englanti: monk espanja: monje italia: monaco puola: zakonnik m., mnich m.

ruotsi: munk tšekki: mnich m. venäjä: монах (monah) viro: munk

leivonnainen

englanti: doughnut, donut AmE. islanti: berlínarbolla ranska: beignet m. ruotsi: munk

puola: pączek m. saksa: Donut, Krapfen (etelämurteet), Pfannkuch (Berliini) unkari: fánk venäjä: пончик (pontšik) viro: pontšik

Liittyvät sanat

Uskonto

• luostari
• erakkomunkki, kerjäläismunkki
• munkkiluostari, munkkikunta, munkkilupaus

Ruoka

• donitsi
• munkinpaisto
• munkkirasva, munkkirinkilä
• berliininmunkki, hillomunkki