moraali

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

moraali (6)[1]

  1. paljolti tapoja ja toimintaa ohjaava, aikakaudelle ominaisen yhteisön tai yksilöiden eettiset käyttäytymissäännöt; käsitysten, arvostusten ja normien sisäistetty kokonaisuus
  2. käsitys oikeasta ja väärästä, arvostukset ja eläminen niiden mukaisesti, kunniallisuus, siveys
  3. jonkin opetus hyvästä ja pahasta
  4. syvä ja luja luottamus jonkin saavuttamiseen; taistelutahto
  5. henkinen voima, kestävyys, kunnia

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi moraali moraalit
genetiivi moraalin moraalien
moraaleiden
moraaleitten
(moraalein)
partitiivi moraalia moraaleita
moraaleja
akkusatiivi moraali; moraalin moraalit
Sisäpaikallissijat
inessiivi moraalissa moraaleissa
elatiivi moraalista moraaleista
illatiivi moraaliin moraaleihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi moraalilla moraaleilla
ablatiivi moraalilta moraaleilta
allatiivi moraalille moraaleille
Muut
essiivi moraalina moraaleina
translatiivi moraaliksi moraaleiksi
abessiivi moraalitta moraaleitta
instruktiivi moraalein
komitatiivi moraaleine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6