mennä

Suomi

Adjektiivi

mennä

1. mennyt, edellinen

   Mennä talvi oli aika luminen.

   Mennä juhannuksena satoi aika niukasti.

   Mihin me jäimmekään mennä kerralla?

Ääntäminen

• lopussa ei ole katkoa kuten verbissä

Käännökset

englanti: last

Verbi

mennä (67) (taivutus)

1. liikkua kauemmaksi tai muuhun paikkaan kuin missä puhuja on; poistua

   Miten lähelle ydinonnettomuusaluetta voi mennä? -STUK

2. abstraktimmassa merkityksessä muuttua olotilaltaan, alkaa, kuulua tai liittyä johonkin

   Naapurini ei enää ole työtön, hän meni töihin [= alkoi olla työelämässä].

   Skype saattaa jälleen mennä myyntiin. -Kauppalehti.fi

   Virtasten tyttö meni yliopistoon lukemaan naistutkimusta, poika meni armeijaan.

3. kulua (yl. vain kolmannessa persoonassa)

   Hyllyn kokoamiseen meni tunnin verran.

   Tuloni menevät suurimmaksi osaksi asumiskustannuksiin.

   Menin siinä touhussa aivan loppuun.

4. kulkea säännöllisesti tai kerran, edetä

   Bussi menee vartin yli.

   Aika menee joutuisaan.

5. sopia, mahtua

   Pyöreä palikka ei mene kolmikulmaiseen reikään.

6. päästä

   Miten mennä nettiin mökillä? -HS.fi

7. joutua

   Bussilinjat voivat mennä uusiksi -Kaleva

   Tämän alemmaksi ei voi mennä -Talouselämä

   Sehän tiedetään, että sillä menee hullingolle.

8. johtaa

   Mihin tämä tie menee?

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• tulla

Käännökset

albania: iki englanti: go espanja: ir esperanto: iri indonesia: pergi, jalan latina: ire, vadere latvia: iet, aiziet liivi: lǟdo norja: gå

ranska: aller ruotsi: gå saksa: gehen, fahren (mennä ajoneuvolla) thai: ไป turkki: gitmek venäjä: (kävellen) идти, ходить, (ajoneuvolla) ехать, ездить, etuliite у- ~ poispäin vepsä: mända, lähtta viro: minema võro: minemä

Liittyvät sanat

• mennyt
• meneminen
• viime
• lähteä

Idiomit

• mennä naimisiin = solmia avioliitto
• mennä kihloihin = kihlata, vrt. kihlaus
• mennä rikki = hajota
• mennä päin mäntyä = epäonnistua