kulkea

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kulkea (58-L) (taivutus)

  1. liikkua, olla liikkeessä, siirtyä
    Auto kulkee ainakin kahtasataa. (= huippunopeus on)
    kulkea jalan, juna kulkee
    Varo! Johdossa kulkee virta.
    Juttu on kulkenut suusta suuhun.
    Henki ei kulje. (= On vaikeuksia hengittää.)
  2. liikennöidä
    Bussi kulkee keskiyöhön asti.
    Kulkevatko bussit jouluaattona?
  3. sijaita, olla sijoittuneena; ylettyä paikasta toiseen
    Maantie kulkee järven ympäri.
  4. myötäillä, seurata
    Vesialuepyykistä n:o 126 raja kulkee edellä mainittujen jakokuntien välistä rajaa pitkin.
  5. seurustella (~ yhdessä/keskenään)
    Pekka ja Tiina ovat jo pitkään kulkeneet yhdessä.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]