kulkea

[muokkaa] Suomi

kulkea (58) (taivutus)

liikkua, olla liikkeessä, siirtyä

Auto kulkee ainakin kahtasataa. (= huippunopeus on)

kulkea jalan, juna kulkee

Varo! Johdossa kulkee virta.

Juttu on kulkenut suusta suuhun.

henki ei kulje (= on vaikeuksia hengittää)
liikennöidä

Bussi kulkee keskiyöhön asti.

Kulkevatko bussit jouluaattona?
sijaita, olla sijoittuneena; ylettyä paikasta toiseen

Maantie kulkee järven ympäri.

Vesialuepyykistä n:o 126 raja kulkee edellä mainittujen jakokuntien välistä rajaa.
seurustella (~ yhdessä/keskenään)

Pekka ja Tiina ovat jo pitkään kulkeneet yhdessä.

1. liikkua