mankeli
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- laite, jonka pyörivien telojen välissä litistetään kosteita tai kuivia vuodevaatteita, jotta ne siliävät, säilyttäisivät muotonsa paremmin ja eivät likaantuisi yhtä herkästi
- laite, jonka pyörivien telojen välissä puristetaan ylimääräinen vesi märästä vaatteesta, matosta ym.
- (arkikieltä) laite, jolla pankkikorttiin kohokuvioina kirjoitetut nimi- ja tilitiedot jäljennettiin kuittiin; höylä
- Mankeli jää virattomaksi kun kaikilla on kohta kukkarossa credit- tai debit-kortti. (yle.fi, v. 2010)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmɑŋkeli/
- tavutus: man‧ke‧li
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mankeli | mankelit |
| genetiivi | mankelin | mankelien mankeleiden mankeleitten |
| partitiivi | mankelia | mankeleita mankeleja |
| akkusatiivi | mankeli; mankelin |
mankelit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mankelissa | mankeleissa |
| elatiivi | mankelista | mankeleista |
| illatiivi | mankeliin | mankeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mankelilla | mankeleilla |
| ablatiivi | mankelilta | mankeleilta |
| allatiivi | mankelille | mankeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mankelina | mankeleina |
| translatiivi | mankeliksi | mankeleiksi |
| abessiivi | mankelitta | mankeleitta |
| instruktiivi | – | mankelein |
| komitatiivi | – | mankeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mankeli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: mankeloida
Yhdyssanat ja sanaliitot[muokkaa]
kuumamankeli, mankelilauta, mankelipölkky, munamankeli, sähkömankeli
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mankeli Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6