lurkki
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (puhekieltä) kelmi, ketku
- (puhekieltä) kurkistelija, kyylä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlurkːiˣ/
- tavutus: lurk‧ki
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lurkki | lurkit |
| genetiivi | lurkin | lurkkien (lurkkein) |
| partitiivi | lurkkia | lurkkeja |
| akkusatiivi | lurkki; lurkin |
lurkit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lurkissa | lurkeissa |
| elatiivi | lurkista | lurkeista |
| illatiivi | lurkkiin | lurkkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lurkilla | lurkeilla |
| ablatiivi | lurkilta | lurkeilta |
| allatiivi | lurkille | lurkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lurkkina | lurkkeina |
| translatiivi | lurkiksi | lurkeiksi |
| abessiivi | lurkitta | lurkeitta |
| instruktiivi | – | lurkein |
| komitatiivi | – | lurkkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | lurki- | |
| vahva vartalo | lurkki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Verbi[muokkaa]
lurkki
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä lurkkia