lunttaus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lunttaus (39)
- luvaton oppimateriaalista, naapurilta tai muualta (esim. kännykän avulla netistä) tarkistaminen kokeen aikana; se, että lunttaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlunt̪ːɑus/ tai /ˈlunt̪ːɑu̯s/
- tavutus: lunt‧ta‧us / lunt‧taus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lunttaus | lunttaukset |
| genetiivi | lunttauksen | lunttausten lunttauksien |
| partitiivi | lunttausta | lunttauksia |
| akkusatiivi | lunttaus; lunttauksen |
lunttaukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lunttauksessa | lunttauksissa |
| elatiivi | lunttauksesta | lunttauksista |
| illatiivi | lunttaukseen | lunttauksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lunttauksella | lunttauksilla |
| ablatiivi | lunttaukselta | lunttauksilta |
| allatiivi | lunttaukselle | lunttauksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lunttauksena | lunttauksina |
| translatiivi | lunttaukseksi | lunttauksiksi |
| abessiivi | lunttauksetta | lunttauksitta |
| instruktiivi | – | lunttauksin |
| komitatiivi | – | lunttauksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lunttaukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lunttaus- | |