luntata

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

luntata (73-C) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä) huijata jossakin kokeessa tai testissä esim. käyttämällä kiellettyjä apuneuvoja kuten sanakirjaa, laskinta, puhelinta, naapurin paperia yms.
  2. (laajemmin) tarkistaa asia muualta, esim. tarkistaa muistilapusta, mitä seuraavaksi pitikään sanoa esitelmää pitäessä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlunt̪ɑt̪ɑˣ/, [ˈlʷun̪t̪ɑ̝t̪ɑ̝]
  • tavutus: lun‧ta‧ta

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • luntata Kielitoimiston sanakirjassa