luettavuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
luettavuus (40)
- se, kuinka luettavaa jokin teksti on
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈluet̪ˌt̪ɑʋuːs/
- tavutus: lu‧et‧ta‧vuus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luettavuus | luettavuudet |
| genetiivi | luettavuuden | luettavuuksien |
| partitiivi | luettavuutta | luettavuuksia |
| akkusatiivi | luettavuus; luettavuuden |
luettavuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luettavuudessa | luettavuuksissa |
| elatiivi | luettavuudesta | luettavuuksista |
| illatiivi | luettavuuteen | luettavuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luettavuudella | luettavuuksilla |
| ablatiivi | luettavuudelta | luettavuuksilta |
| allatiivi | luettavuudelle | luettavuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luettavuutena | luettavuuksina |
| translatiivi | luettavuudeksi | luettavuuksiksi |
| abessiivi | luettavuudetta | luettavuuksitta |
| instruktiivi | – | luettavuuksin |
| komitatiivi | – | luettavuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | luettavuude- | |
| vahva vartalo | luettavuute- | |
| konsonantti- vartalo |
luettavuut- | |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. se, kuinka luettavaa jokin teksti on
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- luettavuus Kielitoimiston sanakirjassa