liiallisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
liiallisuus (40)
- se, että jotakin on liikaa
- liioiteltu juttu, yli totuuden menevä juttu; liian pitkälle menevä juttu
- Äläpä mene liiallisuuksiin!
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈliːɑlˌlisuːs/
- tavutus: lii‧al‧li‧suus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liiallisuus | liiallisuudet |
| genetiivi | liiallisuuden | liiallisuuksien |
| partitiivi | liiallisuutta | liiallisuuksia |
| akkusatiivi | liiallisuus; liiallisuuden |
liiallisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liiallisuudessa | liiallisuuksissa |
| elatiivi | liiallisuudesta | liiallisuuksista |
| illatiivi | liiallisuuteen | liiallisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liiallisuudella | liiallisuuksilla |
| ablatiivi | liiallisuudelta | liiallisuuksilta |
| allatiivi | liiallisuudelle | liiallisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liiallisuutena | liiallisuuksina |
| translatiivi | liiallisuudeksi | liiallisuuksiksi |
| abessiivi | liiallisuudetta | liiallisuuksitta |
| instruktiivi | – | liiallisuuksin |
| komitatiivi | – | liiallisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | liiallisuude- | |
| vahva vartalo | liiallisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
liiallisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan liiallinen vartalosta liiallis- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että jotakin on liikaa
|
2. liioiteltu juttu, yli totuuden menevä juttu; liiaan pitkälle menevä juttu
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- liiallisuus Kielitoimiston sanakirjassa